perjantai 30. toukokuuta 2014

I'm still here.

Hupsista. Sitä tuli oltua hiljaa niin kauan ettei enää tiedä mistä alottaisi.

Tänään on jälleen toripäivä. Noin kuudella seitsemällä eurolla kävin hakemassa kesän ensimmäiset kirsikat ja persikat, vähän aprikooseja ja appelsiineja koska mökin puutarhan herkut pääsivät loppumaan. Niin ja aurinkokuivattuja tomaatteja ja rucolaa salaattiin. Myyjämies laittoi pussiin kaupan päälle ylimääräisen rucolanipun. :)
Hedelmät tulivatkin jo tarpeeseen, sillä mahani on oikutellut nyt muutaman päivän ajan ikävästi. Syytän pääasiassa hapankorppuja ja salmiakkia, ilmeisen riskialtis yhdistelmä...Mutta ehkäpä hedelmäkuuri auttaa asiaa.

Siitä päästäänkin muuten aasinsillalla salmiakkilähetykseen. Äiti oli ihana ja lähetti lapselle karkkia ja hapankorppuja. Muutaman päivän vatsanpurut on ehkä sen arvoista.




Viikonloppu ja tämä viikko ovat olleet varsin jännittäviä. Viikko sitten löysin itseni aivan yllättäen "työhaastattelusta"! Erään suomalaiskreikkalaisen tytön kautta onnistuin kuin ihmeen kautta saamaan työpaikan paikallisen hotellin lahjatavara/matkamuistomyymälästä! Ja tällä viikolla on sitten käyty harjoittelemassa ja ensiviikolla alkaisi varsinaiset työt! O____O Kaikki kävi niin mahdottoman äkkiä että vieläkin on jotenkin aivan sekava olo koko jutusta. Mutta ei kait siinä. Tänään soittelen ensiviikon aikataulua ja huomenna vielä yksi koulutustyövuoro ja sitten vaan menoksi. On kyllä tuntunut hyvältä kun on ollut jotain tekemistä, aikaisemmin tuli istuttua liian usein neljän seinän sisällä kotona.

Kesän reissuja ajatellen ollaan tilattu allekirjoittaneelle hiukan varusteita, nimittäin ohuemmat ajohanskat (näkyy tuolla ylemmässä kuvassa) ja viimeinkin kunnon ajosaappaat. Viimekesän reissu Balkaneilla meni ihan kivasti Elloksen halpis-nilkkureilla, mutta eihän niitä voi turvallisiksi kengiksi kutsua parhaalla tahdollakaan. Eilen sitten ilmestyi postimies oven taakse ja minä tietenkin ameebailin vielä puolilta päivin pyjama päällä...Mutta pääsia oli kuitenkin se että kengät tuli! <3




Oikeanlaisten tossujen löytäminen ei muuten ollutkaan sitten ollenkaan helppo juttu. Koska paikalliset varusteliikkeet täällä ovat naurettavan kalliita, päädyimme tilaamaan netin kautta. Niko urheasti esitteli lukuisia vaihtoehtoja ja minä en tykännyt ja välillä tykkäsin ja vaihdoin mielipidettä kesken kaiken ja jos jotain läydettiin, ei sitä haluttu tänne asti toimittaa jostain syystä, tai toimituskulut olivat itse tuotetta kalliimpia. Minä olin jo luovuttanut ja lyönyt hanskat tiskiin, kun viimein jossain onnisti. Ja sain kuin sainkin kivan naiselliset bootsit ilman pinkkejä tribaalikoukeroita.

Mikä siinä muuten on että moottoripyörävarusteissa naisille on melkeinpä tasan kaksi vaihtoehtoa: joko miehekäs musta tai sitten miehekäs musta pinkeillä tribaalikoukeroilla ja kangasyksityiskohdilla???? Niin se pinkkihän on ainoa naisellinen väri maailmassa...Ja jos jostain syystä on onnistuttu käyttämään muita värejä niin sitten siellä kuitenkin on kaikenmaaliman perhoset ja kukkaset ja kas kun ei glitteriä ja strasseja...ilmeisesti jos on nainen niin tottakai haluaa jokaisen vaatteen huutavan vastaantulijoille hei minä oon tyttö!!!!! Pitäisiköhän alkaa suunnittelemaan ajovarusteita naisille?



Noh, näihin kenkiin olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, nyt pitää enää päästä ajamaan ne sisään käytössä!

Että semmosta. Koitanpa kirjoitella ensiviikon aikana parista käsityöprojektista ja viimeviikonlopun päiväretkistä. Talviturkki tuli viimein heitettyä harteilta ja talvenkalpeaa nahkaakin poltettua, mutta siitä lisää myöhemmin!

Pusuja!

-cookie

1 kommentti:

ellis kirjoitti...

Hei niin! Onnea työpaikasta vielä tätäkin kautta! Toivottavasti on mennyt hyvin. Ja joo, on nuo hienot saapikkaat, paljon uskottavammat kuin et niissä olis jotain pinkkiä ;D